Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen on keskityttävä ydintehtäviinsä: laadukkaaseen hoitoon, nopeaan hoitoon pääsyyn ja tehokkaaseen pelastuspalveluun. Nykytilanne monilla hyvinvointialueilla on haastava, ja rahat eivät riitä peruspalveluihin, jos niitä ohjataan toissijaisiin hankkeisiin. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on ehdotettu rahoja jopa ilmastotoimiin, vaikka sote-palveluiden tulisi olla ainoa prioriteetti. Tämä on kestämätön tilanne, ja poliittisilla päätöksillä on varmistettava, että veronmaksajien rahat menevät oikeisiin kohteisiin.
Koska rahoitus on tiukka Sanna Marinin tekemän rahoituslain vuoksi, leikkaukset on tehtävä erityisesti hallinnosta sekä puolueiden saamasta demokratiarahasta. Perussuomalaiset on sinnikkäästi esittänyt Vantaan ja Keravan alueella demokratiarahan merkittävää supistamista. Vasta joulukuussa muut puolueet suostuivat tätä tarkastelemaan, mutta tehdyt leikkaukset olivat kosmeettisia. Perussuomalaiset on myös esittänyt jaostojen ja lautakuntien määrän merkittävää leikkaamista, mutta niistäkin on tehty vain pieniä vähennyksiä. On kuitenkin ollut helpottavaa nähdä, että hyvinvointialueen virkamiehet ovat keskittäneet itse määrittämiään leikkauksia erityisesti hallinnon puolelle. Alueellamme käynnissä oleva 2 % uudistusohjelma puree oikeisiin kohteisiin. Onneksi tälle vuodelle maan hallitus myönsi hyvinvointialueille 2,2 miljardia euroa lisää rahoitusta, josta Vantaan ja Keravankin alue saa yli 100 miljoonaa euroa.
Hoitajapula on todellinen ongelma, mutta ratkaisu ei löydy pelkästään ulkomailta tuotavasta työvoimasta, vaan työolojen ja palkkauksen parantamisesta. Hoitajien on saatava tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu, eikä aikaa saa kulua turhaan byrokratiaan tai siivoustöihin. Lisäksi digitalisaation ja robotiikan hyödyntäminen voi tuoda merkittäviä säästöjä ja vapauttaa hoitohenkilökuntaa keskittymään olennaiseen.
Palveluiden kilpailuttaminen yksityisten toimijoiden kanssa voi olla hyödyllistä, mutta vain silloin, kun se tuo todellista kustannussäästöä ja laadun parannusta. Palveluseteleiden käyttöä käyttää erityisesti hoitojonojen purkamiseen, ja se antaa asukkaille mahdollisuuden valita hoitopaikkansa. On varmistettava, ettei yksityisistä palveluntarjoajista tule monopoliasemaan pääseviä toimijoita, jotka voivat myöhemmin nostaa hintoja ja heikentää palveluiden laatua.
Pelastustoimen resurssit on turvattava, jotta vasteajat ovat lain edellyttämällä tasolla. Investointeja uusiin pelastusasemiin ja kalustohankintoihin ei saa jättää tekemättä, sillä turvallisuus ei ole asia, jossa voi säästää. Samalla on varmistettava, että palokuntien toimintaa ei heikennetä syrjäseuduilla, joissa avun saaminen voi muuten kestää liian kauan.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen toimivuus on koko yhteiskunnan perusta. Siksi päätöksenteossa on pidettävä järki mukana ja keskityttävä siihen, mikä on oikeasti tärkeää – toimivat palvelut, nopea hoitoon pääsy ja tehokas pelastustoimi.