Tarvitseeko Suomi työperäistä maahanmuuttoa?
Suomi tarvitsee maahanmuuttoa!
Tätähän me ollaan kuultu jo lähes parin vuosikymmenen ajan. Suomi vanhenee, ei synny tarpeeksi lapsia, ei ole tarpeeksi työntekijöitä, ei ole tarpeeksi eläkkeenmaksajia. Tuho ja hävitys uhkaa, jos maahanmuuttoa rajoitetaan, rajat täytyy avata. Jos rajoja ei tarkoituksellisesti avata työvoimapulan, osaajapulan ja mukavien kulttuuristen kohtaamisten perusteella, ainakin sitten maahanmuuttoa perustellaan väistämättömänä luonnonvoimana; “linnutkin lentävät yli rajojen”.
Mitä me olemme saaneet? Holtittoman maahanmuuton seurauksista varoitelleet on leimattu, haukuttu, uhkailtu ja toki myös yritetty vaientaa. Ja yhä uudelleen kuulemme sen saman mantran uudestaan, miten Suomeen ei tule tarpeeksi maahanmuuttajia ja miten on niin hirvittävä työvoimapula. Lisää vettä kiukaalle on lyönyt Helsingin Sanomat, joka ronskisti uutisoi, miten Suomi tarvitsee puoli miljoonaa maahanmuuttajaa. Vaikka tähän asti maahanmuutto on tuonut mukanaan runsaasti taloudellista taakkaa suomalaisille veronmaksajille onnettomien työllisyyslukujen vuoksi sekä vähemmän mukavia kulttuurikohtaamisia.
Onko meillä todella työvoimapulaa?
Suomessa vaikuttaisi olevan ennen kaikkea työvoimapula erittäin matalasti palkatuista työntekijöistä. Työnantajat eivät halua maksaa työntekijälle työstä kuuluvaa asianmukaista palkkaa. On helppo alkaa huutamaan, että ei saa palkattua ketään, hirveä työvoimapula, jos ei ole valmis maksamaan riittävää palkkaa. Kyllä aivan takuulla työvoimaa löytyy Suomen sisältä, jos palkka on kohdillaan. Suomessa on tällä hetkellä n. 200 000 työtöntä työnhakijaa. Ihanko todella tarvitsemme kymmeniä tuhansia siivoojia tuotuina kolmansista maista EU:n ulkopuolelta? Ja jos nämä 200 000 Suomessa olevaa työtöntä ovat työnantajien mielestä jotenkin “kelvottomia”, eikö todella EU:n sisämarkkina-alueelta löydy halukkaita työntekijöitä? Eurostatin arvion mukaan elokuussa 2022 EU-alueella oli yhteensä 12,9 miljoonaa työtöntä, joista 10,9 miljoonaa oli euroalueella. Heistä varmasti moni olisi aivan valmis tulemaan Suomeen, jos vain palkka olisi kohdallaan. Heitä ei koske edes migrin tarveharkintamääräykset tai työluvan saamisen odottelut, vaan heillä on rajoittamaton työoikeus.
Meidän tulee ottaa huomioon se, että yhteiskuntamme on nopeasti automatisoitumassa ja digitalisoitumassa. Yhä useammat työt, erityisesti matalapalkkaiset ja matalan koulutuksen työtehtävät, ovat katoamassa. Automaattinen ajaminen kehittyy jatkuvasti. Alle 20 vuoden päästä kuljetusalan työtehtävät, oli lastina sitten rahtia tai ihmisiä, voivat kadota täysin. Tavaraliikenteessä työskentelee n. 70 000 henkeä, “ihmisliikenteessä” 30 000. Siivousrobotit ovat tulossa ja niitä on jo käytössä mm. kauppakeskuksissa ja sairaaloissa. Siivoustyötä tekee n. 70 000 henkeä. Varastotyö automatisoituu tällä hetkellä kovaa vauhtia, ja uskoisin kehityksen jatkuvan seuraavaksi mm. suurtalouskeittiöihin ja laitoskeittiöihin. Robotti on varmempi ruoanlaittaja kuin ihminen, sillä kastikkeet eivät pala pohjaan, ruuat unohdu uuniin tai ruokaan ei lipsahda vahingossa liikaa suolaa. Robotiikka on tulossa myös hoivatyöhön, osa hoitajien suorittamista työtehtävistä voi korvata jo nykyisin roboteilla, erityisesti vaikkapa vaikeat ja raskaat potilaiden nostotyöt.
Tarvitsemmeko siis todella ulkomailta, EU-alueen ulkopuolelta, matalapalkka-aloille nykyisiä palkkoja ja työehtoja polkevia työntekijöitä? Ja jotka tutkimustenkin mukaan jäävät yleensä työttömiksi alle kahdessa vuodessa, ja jäävät Suomeen työttömyysturvaa ja muita sosiaalietuuksia nauttimaan?
Monet myös pelottelevat sitä, että väestö ikääntyy ja erityisesti hoitajia tarvitaan lisää. Mutta mistä nämä hoitajat Suomeen saadaan, jos työolot ja palkkaus ei ole kohdallaan? Nimittäin kaikki länsimaat ovat samassa tilanteessa väestön ikääntyessä voimakkaasti. Eikä pelkästään länsimaat, vaan myös sellainen “pieni” valtio kuin Kiina ikääntyy lähes nopeiten kaikista muista maista, ja Kiinassa on jo nyt lähes 300 miljoonaa yli 60-vuotiasta. Hoitajapula tulee olemaan globaalisti aivan armoton, ja siinä Suomi tulee vetämään lyhyen tikun, jos erityisesti työoloja ei korjata heti sekä oteta robotiikkaa mukaan auttamaan meitä.
Tarvitsemme paljon osaavaa työvoimaa, ja ensimmäinen askel on laittaa rakenteet kuntoon. Se lähtee jo kouluista: Meidän on ensisijaisesti huolehdittava, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori pärjää koulussa ja elämässä. Meidän on huolehdittava, että verotus ei ole liian tiukkaa yrityksille tai palkansaajille, yhteiskunta toimii ja palkkaus on riittävää. Työn tuottavuus robotiikan myötä tulee väistämättä kasvamaan. Meidän on ymmärrettävä, että työvoimasta taistellaan globaalisti, ja oma pesä on oltava kunnossa, sillä kukaan järkevä ihminen ei tänne tule tai jää, jos rakenteet ovat vialliset. Mutta sellaiset ihmiset, jotka haluavat vain hyötyä meistä, he kyllä tulevat ottamaan hyödyn sinisilmäisyydestämme. Ennen kaikkea, tarveharkinta täytyy säilyttää, sillä työllistymisen on ehdottomasti tapahduttava ensin Suomesta tai EU-alueelta. Mutta vaikka ilkeämieliset miten väittävät, perussuomalaiset eivät ole koskaan vastustaneet korkean osaamisen asiantuntijoiden Suomeen saapumista ja heidän työskentelyään sekä asumista, verojenmaksamista ja olemista osana yhteiskuntaamme.