Ilmasto-PR-politiikka suomalaisen veronmaksajan kukkarolla on vastuutonta!
Suomen tämänhetkinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Onko tämä järkevä ja realistinen pyrkimys? Ruotsin tavoite on 2045 ja EU:n tavoite 2050. Perustelu Suomen kunnianhimoiselle tavoitteelle on se, että “haluamme olla suunnannäyttäjiä”. Kuitenkin on todennäköistä, että edelläkävijänä Suomi vain hankkii kallista teknologiaa joka vanhenee käsiin, ja myöhemmin muut maat painelevat meistä ohitse. Meille jää vanhentunut infra ja velat. PR-politiikkaa tehdään suomalaisten veronmaksajien ja kansantalouden kustannuksella.
Ideologinen politiikka ei osaa matematiikkaa eikä tunnusta todellisuutta. Jotta liikenne voitaisiin sähköistää täysin, tarvitsisimme 2 kertaa enemmän kuparia, 4 kertaa enemmän kromia, 4 kertaa enemmän nikkeliä ja 10 kertaa enemmän litiumia, kuin mitä nyt tuotamme. Ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan yhdessä vuosikymmenessä edes tuplattu minkään merkittävän luonnonmateriaalin tuotantoa. Ei ole teknisesti mahdollista sähköistää liikennettä niin nopeasti ja kieltää uusien polttomoottoriautojen myymistä, kuin EU:n vaatimus 2035 tavoittelee. Puhumattakaan siitä, ettei suurimmalla osalla ihmisistä ole varaa ostaa uutta tai edes uudehkoa autoa, vaan he ajavat yli 10 vuotta vanhoilla autoilla taloudellisten syiden vuoksi.
Porschella on alkanut pilottihanke Chilessä “hiilidioksidineutraalin” synteettisen polttoaineen tuotannossa. Polttoainetta tehdään vedestä, hiilidioksidista ja hapesta. Hiilidioksidi ja vesi ovat kemiallisessa mielessä eräitä vakaimpia yhdistelmiä, joista alkuaineiden erottaminen toisistaan vie erittäin paljon energiaa. Sen hiilijalanjälki on todennäköisesti noin kolminkertainen bensaan verrattuna. Chilessä on toki paljon aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa, jolloin sähkön hiilijalanjälki saadaan pieneksi, muttei olemattomaksi: Myös aurinkopaneelit ja tuulivoimalat tuottavat hiilidioksidia elinkaarimallilla ajateltuna. Muutaman vuoden päästä uusi laitos pystyy tuottamaan n. 550 miljoonaa litraa polttoainetta vuodessa. Pelkästään USA:ssa käytetään polttoainetta 1590 miljoonaa litraa yhdessä päivässä.
Biodiesel-hankkeet eivät ole sen järkevämpiä. Koko maailman ravintoloiden jätepaistinrasvoilla tuottaisi 4 promillea koko maailman polttoainetarpeesta. Göteborgin biodieseltehtaalle tuodaan rahtilaivoilla paistinrasvoja Kiinasta asti. Kokonaishiilidioksidipäästöt eivät laske yhtään, mutta ideologisesti asia näyttää kivalta. Biodieselin valmistus maksaa enemmän, kuin perinteisestä öljynjalostuksen prosessista syntynyt diesel. Suomessa biojakeluvelvoite velvoittaa kaikkia polttoainemyyjiä huolehtimaan, että vuonna 2024 uusiutuvien osuus polttoaineesta on 28 %. Kun polttoaineiden hinta nousi rajusti vuoden 2021 syksystä alkaen, jakeluvelvoitteen määrää laskettiin heinäkuun alussa 2022. Polttoaineiden hinta laski välittömästi. Jakeluvelvoite siis vain laskettiin 19,5 %:sta 12 %:een, ja välitön vaikutus kuluttajille oli 17 – 24 senttiä litralta. Jos jakeluvelvoite vuonna 2024 nousee tuohon 28 %:aan, välitön hintojen nousu polttoaineissa lienee n. 50 senttiä litralta.
Ideologinen hullutus näkyy myös siinä, miten saksalaiset ympäristöaktivistit ovat käyneet keskusteluja kalifornialaisten kanssa siitä, miksi Kaliforniassa sähköntuotanto on niin paljon ympäristöystävällisempää, tajuamatta, että Kaliforniassa aurinkovoima on poikkeuksellisen kannattavaa. Jopa jo Connecticutin osavaltiossa sähköntuotanto aurinkopaneelein tuottaa enemmän hiilidioksidia ilmakehään elinkaarensa aikana, kuin mitä tuotanto muulla tavalla olisi aiheuttanut. Connecticut sijaitsee leveyspiirillä 40° – 42° pohjoista leveyttä, Kalifornia 32° – 42°, Saksa 47° – 55° ja Suomi leveyspiirillä 60° – 70° pohjoista leveyttä. Connecticutissa on auringonpaistetta keskimäärin 2600 tuntia vuodessa, Saksassa 1700 tuntia, Etelä-Suomessa 1800 tuntia ja, vähemmän yllättäen, Kaliforniassa auringonpaistetta tulee yli 3200 tuntia vuodessa.
Suomalainen turvetuotanto on ajettu ahtaalle ideologisilla päätöksillä. Suomen turvemaista turvetuotannon käytössä oli vuonna 2017 pinta-alallisesti 0,8 % ja suojeltuina 13 %. Turvetta muodostuu jatkuvasti lisää ja Suomessa käytettävä turve on keskimäärin 3000 vuotta vanhaa. Turpeen käyttö on aina alittanut selkeästi soihin sitoutuvan hiilen määrän. Vantaalle tuotiin tämän talven kaukolämmön tuotantoa varten kivihiiltä USA:sta asti kaksi suurta rahtilaivallista. Onneksi Vantaa sai talveksi myös turvetta, Itä-Uudeltamaalta Loviisasta. Epätietoinen Korsosta kysyykin, että kumpi on oikeasti järkevämpää maapallon ja ilmaston kannalta? Puhumattakaan omasta huoltovarmuudesta ja työpaikoista.